Population ageing in a small open economy – some policy experiments with a tractable general equilibrium model

This paper extends Gertler’s (1999) tractable overlapping generations model with life-cycle features by allowing for distortionary taxation, demographic transition and stochastic variation in demographic structure. The model is then used to study demographic change in the small open economy of Finland. Simulations highlight the key role played by labour market responses to ageing. When the responses of labour supply, wages, and hence private consumption, to higher taxation are consistently accounted for, population ageing has clearly much larger effects on public finance, when compared to mechanical sustainability calculations. Stochastic simulations suggest that lengthening of working time has only a modest alleviating effect on the fiscal burden of ageing. This is due to the fact that stochastic variation in the length of working time has only a relatively small effect on the model’s dependency ratio. Variation in life expectancy is clearly much more important.ageing; general equilibrium; public finance; demographic uncertainty

Demographic Uncertainty and Labour Market Imperfections in Small Open Economy

This paper extends Gertler's (1999) tractable overlapping generations model by allowing for imperfect labour markets and distortionary taxation. Furthermore, we allow for stochastic variation in demographic structure. The model is then used to study demographic change in a small open economy of Finland. The simulations highlight a key role played by labour market imperfections in determining a fiscal burden of ageing in defined benefit pensions systems. Higher labour market imperfections lead into considerably stronger responses of labour supply and taxes on ageing. Thus, imperfections magnify the problem associated with fiscal sustainability in ageing society. Higher labour market imperfections lead into considerably stronger responses of labour supply and taxes on ageing. Thus, imperfections magnify the problem associated with fiscal sustainability in ageing society. Stochastic simulations suggest that lengthening of working time has rather minor impact on alleviating the fiscal burden of ageing. Only a small fraction of the stochastic variation in endogenously determined contribution rate is explained by the stochastic variation in the lenght of working time. Variation in fertility rate is clearly more important.Demographics, Uncertainty, DSGE, Labour Markets

Bioenergy production in Finland - effects on growth, employment, and environment at regional level

The objective of this study is to assess the impacts of increasing bioenergy production on regional economies in Finland. The impacts on economic growth and employment in areas that are facing economic difficulties from other sources, e.g. down-scaling of more traditional industries, are of the main concern

Bioenergy production in Finland and its effects on regional growth and employment

Finnish national climate and energy strategy sets the share of renewables in energy use to 38%, and a significant amount of this should be covered by biomass based energy. In 2020 forestry is set to contribute 24 TWh and agriculture 4-5 TWh to energy production. In particular, bioenergy resources are considerable in the rural areas. However, the regional aspects have gone without investigation before this study. This study is a general equilibrium analysis. We considered only the by-products and waste material from agriculture and forestry as the resources for bioenergy, and only heat and power production were considered as the potential end uses. A regional CGE-model (RegFinDynBio) was used to analyse the impact of increased use of bioenergy potential. Increase in bioenergy use will lower the levels of GDP and employment marginally but will, nevertheless, help to achieve the emission reduction goals. However, the regional results showed the uneven distribution of the costs. The regions that beforehand seemed to be the most promising ones fared the worst. Southern Ostrobothnia was the sole exception, because of its bioenergy export income. The greatest difficulties are seen in Kainuu. Eastern Uusimaa shows significant losses as well, but they can be traced back to the region's economic structure, which is heavily dependent on fossil fuel refining industries. Some regions that use gas as energy source are seen to gain marginally because of their more diverse energy production system. --bioenergy,agriculture and forestry,regional economy,growth,employment,CGE-modelling

Pelastuslaitosten ja pelastustoimen johtaminen, hallinta ja organisaatiot

Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarkastellaan pelastuslaitosten ja pelastustoimen johtamista sekä hallintojärjestelmää. Lisäksi tutkimuksen tarkasteltiin pelastuslaitosten toimintaympäristöä, koulutusjärjestelmää sekä haastatteluihin osallistuneiden pelastuslaitosten organisaatioita. Pirkanmaan pelastuslaitoksen organisaatiorakenteiden kehitystä vuoden 2003 alueellisen pelastuslaitoksen luomisen jälkeen kuvailtiin tarkemmin. Pelastuslaitosten johtamista tutkittiin laitosten ylimmän johdon näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin haastattelemalla Oulu-Koillismaan, Jokilaaksojen sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksista pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Haastatteluja tehtiin kuusi kappaletta. Tutkimusmateriaalina hyödynnettiin haastatteluaineiston lisäksi myös aiempia pelastusalaa koskevia tutkimuksia, opinnäytetöitä, dokumentteja sekä lainsäädäntöä. Tutkielmassa käytettiin teoriasidonnaista eli abduktiivista tutkimusotetta. Aineistosta tehdyille löydöksille siis etsittiin teorioista selityksiä tai vahvistusta. Osittain tutkimuksessa hyödynnettiin myös passiivista osallistuvaa havainnointia, jonka avulla pyrittiin parempaan tutkimusaineiston ymmärtämiseen ja syvällisempien tulkintojen luomiseen. Tutkimus oli osittain aineistolähtöinen ja tutkimusprosessin aikana tutkimuskysymykset tiivistyivät kahteen kysymykseen: - Minkälaista pelastuslaitosten johtaminen on? - Mikä on koettu vaikeaksi tai haastavaksi johtamisessa? Pelastuslaitosten johtaminen on ulkoisten ja sisäisten asioiden koordinointia. Monesti asiat ovat sellaisia, että niitä ei voida yksin ratkaista ja tällöin voidaan hyödyntää hallinta-ajatuksen mukaista eri toimijoiden yhteistyötä. Asioista neuvotellaan monien tahojen kanssa ja johtamistyöskentelyssä tarvitaan verkostomaista yhteistyösuhteiden hoitamista eri suuntiin. Johtamisen vaikeudet liittyivät henkilöstöjohtamisen kysymyksiin, muutosjohtamiseen ja kehittämistyön ongelmiin. Lisäksi haastatteluaineistosta nousi esiin jonkinlainen jännite tai ristiriita kunnallisesti omistettujen pelastuslaitosten sekä valtiovallan puolelta toimintaa ohjaavien aluehallintovirastojen sekä sisäministeriön kanssa

Design Principles for A Big Data Platform: a Value Conscious Exploration

Problem space covering the design of Big Data is vast and multi-faceted. First and foremost, it relates to the disturbance caused by the Big Data phenomenon, affecting both the people and the processes of organizations. These disturbances are a result of design choices made, both relating to technology and to the approaches used in the exploitation of opportunities offered by Big Data. These design choices are, in the end, based on the values of the designers and processed either consciously or unconsciously. This problem space was explored with the methods of Design Science. The objective was to develop a continuously evolving and growing Big Data platform. To ensure the platform would be maintainable and developable during the whole life cycle, including situations that are impossible to foretell, it was hypothesized that by examining the purpose of the platform and by identifying consciously the values related to the platform, Big Data technologies, and to the actual usage in the envisioned environment, design principles could be created with integrating the identified values. These design princi-ples would guide the development of the platform in the unpredictable situations of the future. To discover the goals, benefits and the harms for the stakeholders created by the devel-opment and the usage of such a platform, methods of Value Sensitive Design were incorporated within the Design Science approach. These included empirical, conceptual, and technological investigations. During the technological investigations, two prototypes were built, the last of which will continue existence as the base of future development, and a cloud-based solution was briefly probed. Empirical investigations included project review of existing project documentation, organization of a workshop, employment of an empirical method to identify stakeholders, and the themed interviews of 16 stakeholders. Conceptual investigations were used in the identification of values. Based on these investigations and literature seven general design principles of Big Data platforms were identified and their instantiations in the case project were described. Application of these principles in the project was also documented.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Social sustainability in adolescents’ music event attendance

This study focuses on social sustainability of music events in adolescents’ lives through their perceptions and own words as they describe their live music experiences. Scrutinizing music event attendance from the social sustainability perspective demonstrates that the cultural content per se is not as meaningful as the social network that comes together in such events. The research questions were: How is social sustainability manifested in adolescents’ music event attendance, and what are the implications? The research data comprised the results of a web survey directed at 15–18 year old adolescents. Bonding and bridging, as well as the sense of community, were present in adolescents’ descriptions of live music experiences, producing various forms of well-being effects. The sense of belonging was almost missing from the narratives, which suggests that how adolescents consume music has a decaying interest in the grassroots culture that fosters the sense of belonging. This has major implications for the development of popular culture

Tietotekniikan poliittinen vaikuttavuus

Tutkielma koostuu tietotekniikan poliittisen vaikuttavuuden merkitysopillisesta määrittelystä ja teoreettisten reunaehtojen erittelystä. Lisäksi sosiaalisen median ja yhteiskuntatutkimuksen alalta käsitellään tapaustutkimus, jota tulkitaan esiteltyjä teorioita vasten. Päähuomiot ovat tietotekniikan roolissa sosiaalisessa maailmassa, tietotekniikassa sosiaalisten ja poliittisten muutoksien tuottajana sekä vaikuttavuuden ja muutoksen luonteessa. Tutkimuskysymys on: miten tietotekniikalla voidaan tulkita olevan poliittista vaikuttavuutta, mistä se muodostuu ja miten sitä esiintyy käytännössä? Aineisto ja lähestymistapa ovat holistisia ja poikkitieteellisiä, joskin painottuen sosiaalitieteisiin, mutta unohtamatta tietojenkäsittelytieteellistä näkökulmaa. Aiheesta julkaistu kirjallisuus tukee sitä, että teknologia on osa sosiaalista maailmaa. Monipuolisesti tarkastelluissa teksteissä esitetään, että tietotekniikalla on sosiaalista ja poliittista muutosta tuottavaa vaikuttavuutta. Tietotekniikan vaikuttavuus on lisäksi monitasoista. Se voi tuottaa vaikuttavuutta ainakin osittain autonomisesti, mutta vaikuttavuuksia ajaa myös teknologiseen kehitykseen sisään rakentuneet mikropoliittisuudet sekä eritoten käyttäjälähtöinen toiminta. Muutoksen laatu ja voimakkuus on riippuvainen näistä kaikista. Autonomisuus pohjautuu teknologisen determinismin teorian eri muotoihin. Mikropoliittisuudet kuvaavat pääosin sitä, miten teknologian kehittäjien ennakko-olettamukset kertautuvat ja muuttavat käytäntöjä. Internet on maailmanhistorian kannalta poikkeuksellinen ilmiö, joka on muuttanut vuorovaikutuksen tapoja ja sääntöjä. Sen viestinnälliseen tehokkuuteen perustuva käyttäjälähtöinen toiminta on synnyttänyt uudenkaltaisen julkisuuden tilan, joka on ainakin osaksi syrjäyttänyt perinteisen painetun ja sähköisen median valta-aseman sekä muodostunut uudeksi niin kutsutuksi viidenneksi valtiomahdiksi